Leijupetipoltto on laajasti hyödynnetty polttotekniikka, joka luokitellaan kahteen eri päätyyppiin: kerrosleijuun ja kiertoleijuun. Leijukerroksen käyttäytyminen määrittää jaon kahteen päätyyppiin.
Kerrosleijukattilan eli leijupetikattilan ominaisuuksiin kuuluu leijutusmateriaalin pysyminen leijukerroksessa. Kiertoleijukattilan eli kiertopetikattilan ominaisuuksiin kuuluu taas kiintoainehiukkasten kulkeutuminen leijutuskaasun mukana.
Leijupetipoltto
Leijupetipoltto on suosittua, sillä kattilassa voidaan polttaa monenlaisia polttoaineita hyvällä palamishyötysuhteella. Lisäksi voidaan polttaa huonolaatuisia ja kosteita polttoaineita. Kattilalle ominaisia polttoaineita ovat teollisuusjätteet, lietteet ja useimmat biopolttoaineet, joiden kosteuspitoisuus on suuri. Kosteat polttoaineet on mahdollista polttaa tehokkaasti ilman kuivausta, sillä polttoaine kuivuu ja lämpenee nopeasti pedin suuren lämpökapasiteetin vuoksi. Polttoaineet, joiden haihtuvien määrä on pieni ja jäännöskoksin palamisaika on pitkä, soveltuvat paremmin kiertoleijupolttoon kuin kerrosleijupolttoon.
Kattilatekniikan vahvuuksia ovat myös vähäiset typenoksidien (NOx) päästöt alhaisen palamislämpötilan takia ja edullinen savukaasujen rikinpuhdistus. Rikinpuhdistus on edullista, koska kalkkivoidaan syöttää suoraan tulipesään.
Leijupetikattila ja polttoaine
Leijupetikattilaan polttoaine syötetään polttoainesiilosta pedin päälle joko mekaanisesti tai paineilman avulla. Polttoaine jakautuu tasaisesti useiden syöttöputkien avulla. Ennen polttoaineen syöttöä kattilaan, lämmitetään peti tasolle, jossa varsinainen polttoaine syttyy turvallisesti. Lämpötilataso on tavallisesti 500-600 asteen luokkaa.
Alkulämmitys voidaan toteuttaa sytytyspolttimella, joka sijaitsee joko pedin päällä tai pedissä. Vaadittava happi saadaan kattilaan osittain leijutusilmasta eli primääri-ilmasta ja pedin päälle tuotavasta sekundääri-ilmasta. Puhaltimet huolehtivat primääri- ja sekundääri-ilman tuotosta. Kattilan tuhka poistuu savukaasujen mukana leijutuhkana, joka voidaan erotella esimerkiksi sähkösuotimen avulla. Vaihtoehtoisesti tuhka voidaan poistaa myös hiekan mukana kattilan pohjasta.
Leijutusmateriaali
Leijutusmateriaalin raekoko on keskimäärin 1 mm, jolloin leijutusnopeus voidaan pitää 1-3 m/s suuruisena. Leijupetikattilassa leijutusnopeus on pienempi ja leijutusmateriaalin raekoko suurempi kuin kiertopetikattilassa, koska leijutusmateriaali ja polttoaine on tarkoitus pitää selkeänä kerroksena kattilan alaosassa.
Laiteteknisesti leijupetikattilat ovat Novoxille perustekniikkaa, sillä olemme olleet pitkään mukana tekniikan kehittämisessä ja toteutusprojekteissa. Kysy siis tarjousta leijupetikattilaprojekteihin liittyen!
Ylin kuva (c) Franzou Fleurine / Unsplash
Alin kuva (c) Jakub Pabis / Unsplash
Vastaa