Lämpöakun rakentaminen Porvoon Energian näkökulmasta
Ari Raunio työskentelee Porvoon Energialla lämpö- ja tuotantopäällikkönä. Käytännössä hän vastaa Porvoon Energian lämmön- ja sähkötuotannosta sekä kaukolämpöverkosta.
Kaukolämpöverkko on Arin töissä ensisijainen, koska kaupunki lämpenee sen avulla. Sähköä syntyy kaukolämmön sivutuotteena. Ari kertoo tässä artikkelissa, miten Porvooseen rakennettu lämpöakkuprojekti on sujunut yhteistyössä Porvoon Energian ja Novoxin kanssa.
Mistä kaikki alkoi lämpöakkuprojektissa?
Ari on työskennellyt Porvoon Energialla vuodesta 2006. Hänen tehtävänsä ovat vähän vaihdelleet vuosien saatossa, ja nykytehtävissään hän on ollut vuodesta 2014. Porvoon Energialla lämpöakkuprojektin harkinta lähti siitä, kun elinkaarensa lopussa olevan vanhan voimalaitoksen korvaamista lähdettiin miettimään.
Yhdessä Novoxin kanssa todettiin, että lämmöntuotantoon tulisi miettiä erilaisia korvaavia vaihtoehtoja. Kun suunnitelmaa 2020-luvulle lähdettiin tekemään vuosia sitten, nousi lämpöakku yhdeksi osaksi ratkaisua. Ensisijaisesti tasaamaan erilaisia kulutuspiikkejä, mutta myös tuomaan joustavuutta sähkön tuotantoon.
Lämpöakku on siis käytännössä iso vesisäiliö, jonne syötetään kuumaa vettä, kun kaukolämpöverkon kuorma sen mahdollistaa ja puretaan välttääkseen huippukuormalaitosten käyttöä. Tällä tasoitetaan tuotantoa vuorokausitasolla.
Porvoon uusi maamerkki
Lämpöakkuun voi varastoida energiaa noin 350 mWh. Tämä tarkoittaa sitä, että se voi korvata yhden voimalan lämmöntuotannon noin 10 tuntia.“Se on väistämättä aika iso maamerkki 40 metrin korkeudellaan ja 20 metrin leveydellään. Lämpöakun tilavuus on 10 000 kuutiota, kun Porvoon vesitornin tilavuus on 4 000 kuutiota”, Ari Raunio kuvaa.
“Lämpöakku on vahvistanut myös Porvoon kaukolämpöverkon huoltovarmuutta, meillä on iso varasto kaukolämpövettä, josta pystymme täyttämään verkostoa mahdollisten vuototilanteiden jälkeen”, Ari Raunio summaa.
Tavoitteena automaattinen ohjaus
Lämpöakun mitoitus tulee sopeuttaa kaukolämpöverkon kapasiteettiin. Lämpökuorma vaihtelee vuorokauden aikana – usein viikon alussa maanantaiaamuisin kulutus on suurimmillaan. Tällä hetkellä lämpöakun käytössä viilataan automaatiojärjestelmää – tarkoitus on, että lämpöakun lataus ja purku sujuisivat automaattisesti verkon tarpeen mukaan.
Tällä hetkellä Porvoon Energia tuottaa 96% kaukolämmöstä puhtaalla puupolttoaineella kuten metsätähdehakkeella ja puuteollisuuden sivuvirroilla. Porvoon Energian laitoksilla poltetaan siis puun kuorta, sahanpurua ja muuta materiaalia, joka ei kelpaa muulle teollisuudelle. Myös muitakin vaihtoehtoja ollaan tällä hetkellä kartoittamassa, sillä puulla on tällä hetkellä kova kysyntä.
Lämpöakkuprojektin valmistuttua yhteistyö Novoxin kanssa jatkuu edelleen Porvoon Energian muissa projekteissa. “Olemme olleet hyvin tyytyväisiä yhteistyöhön Novoxin kanssa vuosien saatossa”, Ari Raunio sanoo.
Ylin kuva (c) Tapio Haaja / Unsplash
Alin kuva (c) Arfem Militonian / Unsplash
Vastaa